Ranskalaiset maalaiskylät

Champagne de Chalet -alueen viinitilalta kohti Bilbaoa, vaikkei toki sinne vielä moneen päivään ehditäkään. Annettiin karttaohjelman kuljettaa meitä haluamiansa teitä. Tulipa ajettua pikkuteitä kylien, metsien, valtavien peltojen läpi ja jokien yli. Ei Suomessa tuon kokoisia peltoalueita olekaan. Mutta voi miten surulliselta näytti moni syrjäinen maalaiskylä; vanhoja huonokuntoisia rakennuksia, autiotaloja ja paljon myytävänä (á vendre) olevia taloja. Ja uskomattoman hiljaista - ehkä elämä oli talojen takapihoilla. Eikä lapsia missään vieläkään.

Kuskin onneksi tietsikka vei meitä isommillekin teille - sinisille moottoriteille, joilla ei tiemaksuja. Niitä oli mukava ajaa.

Meinasi matkalla nälkä yllättää - ei yhden yhtäkään kahvilaa, ravintolaa eikä kauppaa löydetty pikkuteiden varsilla. Netistä löytyi yöpymispaikan läheltä hurmaava aamiaisravintola. Sinne tietty suunnattiin, mutta missä lie oli, ei löytynyt. Eipä muuta kuin hakemaan hotellia, joka tarjoaisi aamiaista. Löydettiin sellainen, jossa ystävällinen monsieur armollisesti lupasi aamiaisen. Päivä pelastettu, vaikka croissantit olivat mustiksi palaneita. Hyviltä maistuivat kuitenkin. Missä ovat kaikki ne kuuluisat ihanat ranskalaiskahvilat? Pariisissa varmaan vaan. No, loppujen lopuksi löydettiin kauppa ja leipomokin ja saatiin jääkaappi täyteen ruokaa.

Mery sur Cherissä matkaparkissa, yöpymispaikallamme, tapasimme ranskalaispariskunnan. Mies oli puhelias englanninkielelläkin, vaimonsa taasen ei uskaltautunut edes ulos asuntoautosta, koska ei puhunut muuta kuin ranskaa. Monsieur David kovasti pyyteli anteeksi rouvansa epäkohteliasta käytöstä. David oli aivan ihmeissään, että hän tapasi suomalaisia. Sanoi, että olemme erittäin harvinaisia turisteja Ranskan maaseudulla. Herra ei meinannut uskoa, että olemme EU:ssa, eikä meinannut päästää meitä lähtemään - oli niin kovin kiinnostunut. Tiesi kyllä Suomen ja ihmisten uskomukset (että ollaan venäläisiä ja maa on kuin Siperia) Suomesta, jotka tottakai korjasimme oikeiksi. 

Nyt Bordeaux'ssa viehättävällä camping-alueella alle 20 km keskustasta. 380 km:n matka tänne taittui suitsait sukkelaan hyväkuntoista moottoritietä pitkin. Liikenne soljui rauhallisesti, joskin vauhdilla. Rekatkin ajavat säntillisesti, ohjeiden ja rajoitusten mukaan. Tänne päätimme pariksi yöksi pysähtyä ja hilpasta huomenna kaupungille.

Yllä kaksi myytävänä olevaa taloa - vähän taitais olla fiksaamista.

Ranskalaiset pikkukylät on kaikki Village Fleuri eli kukkaiskyliä mitä lie se sitten tarkoittaakaan.

Peltoja, peltoja, peltoja.................

Ihan joka puolella näitä - humps, humps.......

Chateau Renard - isompi kaupuki.......

Thierry David - monsieur francais - ihmettelemässä meitä suomalaisia