Matkalla Portugaliin: San Sebastian ja karnevaalit

Kolme ihanan hiljaista yötä Camping Igualdolla. Aamulla herättiin ruohonleikkurivuohien kellojen kilinään ja zirp-zirp -lintu lauloi espanjaksi herätyslauluaan. En ymmärtänyt sanoja, mutta ei se mitään, ei minuakaan täällä ymmäretä; vain harva puhuu englantia ja silloinkin vain ihan pikkusen. Hyödynnettiin Igualdo-kylän ravintolatarjontaa. Muutama kiva ravintola löytyi. Ruoka oli yksinkertaista, mutta erittäin maittavaa ja täyttävää. Haudutettu possun potka -annos herkullisessa perunamuusissa oli taivaallisen hyvää.

Baskimaan pääkaupunki San Sebastian näytti meille värikkään puolensa - karnevaalien merkeissä. Säpinää, hälinää, vilinää, musiikkia, upea paraati, joka kesti useita tunteja ja toi väkeä kaduille sankoin joukoin. Paikallisetkin olivat vaihtaneet arkivaatteensa mitä herkullisimpiin karnevaaliasuihin.

Karnevaalit ja viikonloppu - pitäisihän tarjolla olla street foodiakin - no eipä ollut. Löysimme yhden kojun, josta myyjän mukaan saimme classic-annoksen; paksua leipää, jonka sisällä kolme pientä makkaraa. Nyt kyllä kirjoitin vähän ilkeästi - anteeksi. Kaupunkihan on aivan hurmaava, joten ei ruoan perässä haahuilu toki kaupunkia silmissämme mitenkään rumentanut. Ja Pintxo (Tapas)-ravintolassa saimme oikeinkin hyvää pikkusyötävää. Olut eikä viini maksa mitään ja aina on hyvää. Tupakka-aski maksaa nyt 10 euroa ja kohta 12 kertoi tyylikäs pariskunta terassilla. Kauhistus!

(Tämä on sivuhuomautus: ravintolatarjontaa kaupungilla kyllä on; 18 Michelin-tähden ravintolaa, joista yksi oli majapaikkamme Camping Igueldon lähellä keskellä pikkuruista maalaiskylää. Kävimme kurkkaamassa hulppean rakennuksen; useamman miljoonan verran on tainnut maksaa. Myöhemmin illalla googlattiin tuon Akelare-ravintolan menu ja sen tähtitaivalliset hinnat. Onneksi ei varattu pöytää (hih) ja oikeanlainen asukin jäi kotiin.)

San Sebastian on todella, todella kaunis merellinen kaupunki. Biskajan lahden mainingit on pitkiä, suuria ja kuohuvia. Kauniilta rantabulevardilta voi kuikuilla alas beachin elämää. Surffareita, lapsia kirmaamassa kuohuvien aaltojen kanssa kilpaa, päiväunilla olijoita, auringonottajia, picnic-porukkaa......Vähän on vielä chilly ilma +16, joten kesällä näkymät ovat varmaan huomattavasti naisellisemmat.

Baskiaiset (tai mitenköhän Baskimaan kansalaisia suomeksi kutsutaan?) kutsuvat rakasta kaupunkiaan Rioksi; laaja meren lahti, valoisaa, värikästä ja samantapainen patsaskin kukkulan laella. En ihmettele. Kiva kokemus San Sebastian - kiitos.

Aamulla lähdimme kohti URDAIBAITA - meren rannalla sekin (onpa kiva lausua tuo sana ja helppo muistaa). Unescon biosfäärialue (mitä lie tarkoittaa), muuttolintujen kansainvälinen lentokenttä ja kauniiden kalastajakylien tyyssija. Mielenkiinnolla odotamme taas uusia maisemia. Toivottavasti kuulemamme kehut pitävät paikkansa.